Astu mun kuvitukselliseen maailmaan

Ota mukaasi mielikuvitus ja sukella uniikkiin taiteeseen,
inspiroiviin tapahtumiin ja vaatteisiin, jotka kertovat tarinan

Mielikuvitusmatkalla

Haluan kertoa tarinan miten tätä taideteosta nimeltä Ruslana on luotu ja hiottu.
Eli juurista ylöspäin kasvua.

Ryömin

Onko liian ronskia sanoa, että luovuus on hakattu selkärankaan lapsuudesta? 😅

Pk:ssa kuoroa, sooloa, teatteria, runoja ulkomuistista, tanssia ja miten tahansa millä ihmisen voi suunnata ulospäin.

Olen hyvin kiitollinen äidilleni mikä on lähes yksin kaatanut tähän kuppiin koko elämänsä. Ensimmäisellä luokalla minut laitettiin taidekouluun missä tutustuin erilaisiin tekniikoihin ja sain uppoutua väreihin. Viikonloppuisin pääsin aina mummin töihin mukaan ja silloin mulla olikin aikaa keskittyä piirtämiseen. Oli muuten ainoa tapa löytää virikkeitä 13 tunnin työvuoron ajaksi.

Kuulostaa vähän raffilta eikö? Oikeasti mä käsittelin mun tunteita ja otin selvää maailmasta mun ympärillä paperin kautta.

Mun lapsuus oli kasvimaata, rikkaruohojen nyppimistä, maitotehtaalla seikkailua, mummin leipomuksia, kunnon puusaunaa ja kotieläimiä täynnä. ❤️

Konttaan

Teini-iässä kuvitin kaikkea mahdollista ja minun huoneen seinällä oli kokonainen kollaasi. Harrastin myös tanssia ja kuoroa, joten oma ilmaisu on aina ollut luovaa. Graffitteihin en taivu vieläkään mutta sain pari kuvaa omasta nimestä ja säästin ne.

Kiipeän

Sitten tuli valokuvaus kuvioihin koska siellä saa toteuttaa yhtälailla oman pään sisältöä ja eräs sukulaiseni ottikin siitä itselleen ammatin. Minä olin hänen harjoituskappaleensa – aina valmiina toteuttamaan hulluimpiakin ideoita.

Minulla on myös matkassa nyt 8-vuotias tytär, jolle yritän olla esimerkki siitä, että kaikki on mahdollista. Omaa polkua pitää seurata ja unelmista voi tehdä totta. Hän piirtää mielellään ja osallistuu mun muihinkin juttuihin.

Seison

Aikuisiällä kymmenen vuoden jälkeen voin omassa työpaikassani niin kehnosti ja se tuntui päivä päivältä ahtaammalta. Kävin melkoisen masennuskauden läpi. Eräs ihminen, joka on yhtä lailla mun blueprintti, kyseenalaisti mitä rakastan tehdä ja mainitsin piirtämisen. Okei, mitä haluaisit kokeilla kysyi hän? Mumisin, että ”öljyvärejä” hän toimii enemmän kuin puhuu ja löi mulle siveltimet kouraan ja tavallaan oli suunnannäyttäjä ja laittoi minut polulle.

Kävelen

Myöhemmin tuli aika päästää ensimmäiset ”omat lapset” eli taideteokset maailmalle ja sen kynnyksen ylittäminen ei ollut ”pala kakkua”. Ensin mun teokset laitettiin esille puistoon osana Turun kulttuuripääkaupungin 10-vuotisjuhlaa. Siitä innostuneena halusin jakaa mun taidetta enemmän maailmalle ja kävin hakemassa euron paitoja – budjetti ei ihan siis päätä huimannut.

Kuvitin värityskirjan aiheilla, jotka on lähelle sydäntä ja halusin herätellä ihmisiä niihin aiheisiin sekä nähdä miten muitten mielikuvitus toimii.
Koin erittäin hyvää fiilistä ja onnistumista, kun mun taulut muutti uuteen kotiin ja saivat uuden elämän. Jätin jäljen. Enää en halunnut tehdä mitään muuta, vaan päässä raksutti ajatus kuinka voisin elää vaan tälle asialle. Pää pursuaa ideoita päivittäin.

Juoksen

Pääsääntöisesti tein kuitenkin itsekseni asioita ja aloin kaivata samankaltaisia ihmisiä kenen kanssa voisin jakaa asioita tai tehdä niitä ryhmässä. Jos en poistu kuplastani, niin mitään uutta ei tapahdu ja jos mitään uutta ei tapahdu, niin ideoita ei vaan yksinkertaisesti synny.

Oon aina myös halunnut auttaa, mutta lapset vie ylivoimaisesti suurimman paikan sydämessäni. Oon pomppinut maskottina ja tehnyt kasvomaalauksia sekä tehnyt melkein mitä vain, kun lapsista on kyse. Ja minut tunnetaan läheisten keskellä yleensä kiltteydestä ja myötätunnosta. Siitä syntyi tunnemaalauksen workshopit. Paikka jossa halusi tehdä sitä, oli heti aika selvä, sillä valo ja luonto ovat yllättävän tärkeitä ihmiselle.

Vaikka tämä on mun juttu ja matka niin yksin kaikkea en ole tehnyt ja olen äärettömän kiitollinen kaikille ihmisille jotka on kaatanut muhun aikaa,energiaa,tietoa ja auttanut henkisesti,taloudellisesti tai tehnyt mun kanssa ja puolesta jotakin mihin oma kapasiteetti ei riitä. 

Lennän

Etsin ihmiset jotka opettaa. Opastaa. Otan uudet taidot haltuun. Muutan ajatusmaailmaa. Harjoittelen uudelleen ja uudelleen.

Olen ylpeä omasta tarmokkuudesta.

Jatkan.

Tutustu LinkedIn profiiliini

Scroll to Top